Dualismeja

Olen kesälle kallistuvan kevään lapsi, toukokuulla syntynyt, horoskoppimerkiltäni kaksonen – juuri sellainen kuin kaikissa horoskooppikirjojen luonnekuvauksissa kuvataan. En ole koskaan ollut pätkääkään taipuvainen näihin asioihin, mutta tietynlainen kaksosuus – tai dualistisuus – kuvaa hyvin sekä minua että kirjallista työtäni.

Kahdella jaettuna tuotantoni voisi nähdä vaikkapa seuraavasti:

  • Kalliossa kirjoitetut ja muualla kirjoitetut
  • Äidin eläessä kirjoitetut ja äidin kuoleman jälkeen kirjoitetut
  • Kreikkaa ennen kirjoitetut ja Kreikan jälkeen kirjoitetut
  • Ennen lapsia kirjoitetut ja lasten saamisen jälkeen kirjoitetut
  • Ennen ulkomaisia käännöksiä kirjoitetut ja käännösten jälkeen kirjoitetut

Muita, enemmänkin teoksieni sisäisiin ominaisuuksiin liittyviä dualismeja voisivat olla:

  • Faktan ja fiktion käyttö teoksissani, omaelämäkerrallisuuden ja fantasia-aineiston sekoittaminen kirjoittamisessani.
  • Poleemisuus ja poeettisuus, yhteiskunnallisen ajattelun ja esteettisen elämyksen tuottamisen halujen sekoittuminen.
  • Ns. tietoisen kirjoittamisen ja tiedostamattomien materiaaliputouksien käyttö, erilaisten kirjoittamistekniikoiden kokeilu ja haltuunotto.
  • Ns. naiskirjoittaminen ja mieskirjoittaminen, toiseus ja yhtäläisyys; toisaalta tietoinen sukupuoliprovokaatio, toisaalta kaipuu mukaan turvalliseen kirjallisuuden hyväksyttyyn kaanon-kuoroon laulamaan, kirjoittamaan ”hyvää” kirjallisuutta. Tähän kohtaan liittyvät myös toisiaan täydentävät kirjalliset esikuvat, kirjalliset isät ja äidit.
  • Yksityinen ja yleinen, intiimin ja universaalin materiaalin yhdisteleminen; tämä liittyy myös jaotteluun fakta/fiktio.
  • Paatos ja huumori, intuitio ja intellekti.
  • Liha ja henki: fyysisyyteen liittyvät teemat, aistillisuus kielessäni ja kirjoittamisessani; toisaalta selkeästi ajatteluun, tutkimukseen, pohdiskeluun liittyvät sisällöt ja kirjoittamisentapa.
  • Ammattikirjailijuus-ihanne ja toisaalta omat housut tuleen -kirjoittamisen ehdottomuus ja intohimo-uhma kyseenalaistaa kirjailijuuden kaavat.
  • Akateemisuus ja vapaus: olen yliopiston kasvatti; siitä ei pääse mihinkään, että tuotannossani on paljon akateemisia juonteita, tekniikkoja. Koen olevani kirjailijana myös ”kirjallisuuden tutkija”, joka samalla pyrkii murtamaan rajoja ja kaavoittuneita käsityksiä kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta.
  • Todennäköisesti psykoterapeutiksi valmistuminen vuonna 2015 tuo myös kirjoihini uusia klangeja; toki tuotantoani voi myös pitää ”psykologisena” kirjallisuutena nytkin.