Koiranelämää

Uusi isäntä tuli taloon

Joskus elämässä tapahtuu kummia. Entinen vannoutunut kissaihminen, kitaraa työkseen soittava neljän pojan isä päätyy asumaan taloon, jossa elelee rakastetun naisen ja hänen kahden murrosikäisen tyttärensä ohella kaksi jackrussellinterrieriä.

Miehellä on lapsuudessaan ja nuoruudessaan ollut useita kissalemmikkejä, eikä hän ole koskaan elämässään esimerkiksi: taluttanut koiraa hihnassa, ruokkinut koiraa, harjannut koiraa, leikannut koiran kynsiä, puhdistanut koiran hammaskiveä, näpsäyttänyt punkkia irti korvalehdestä, poistanut palloksi säikähtänyttä siiliä koiran kidasta. Noin helpoimmasta päästä lähtien.

Mies aloittaa tutustumisen varovasti. Hei, hän tervehtii kahta epäluuloisesti tuijottavaa terrieriä. Häntä on varoitettu tuijottamasta suoraan silmiin. Hyvä, hänen katseensa harhailee pitkin seiniä. Häntä on varoitettu ojentamasta kättään turhan sukkelaan koiria kohti. Hyvä, hän, käsillään töitä tekevä, pitää käsiään koko ajan päänsä yläpuolella.

Mies sanoo uudelleen hei, terve, minä asun nyt teidän kanssanne täällä. Äänensävy valittu tarkkaan, ei liian korkea eikä matala, vaan mahdollisimman sopiva. Neutraali. Ystävällinen vaan ei lipevä. Kunnioittava vaan ei mateleva.

Terrierit tuijottavat hievahtamatta. Vilkaisevat välillä kysyvästi emäntäänsä, miehestä huokuvaa outoa hajua nuuhkaisten; kai tuo poistuu samaa tietä kuin tulikin, ja pian?

Mies on kärsivällinen. Hän opettelee nöyrästi. Uroksen ja nartun moninaiset erot. Äänenpainot ja eleet. Korvien ja hännän asennot. Ruokailuajat ja -tavat. Sallitut ja kielletyt makupalat. Vaaralliset tai sopimattomat ruoat. Vatsojen toiminnot. Lempitemput. Valjaat ja kaulapannat. Ulkoilureitit. Vakiviholliset, joille haukutaan, ja sydänystävät, joiden kanssa leikitään. Ja niin edelleen. Paljon tulee tietoa nopeasti.

Mies ottaa uuden tehtävänsä hyvin vakavasti. Sen tietää siitäkin, että hänen yöpöydälleen ilmestyy valikoima talon kirjahyllyistä poimittuja koirakirjoja. On koiranhoitoa for dummies ja kauneus- ja terveysoppaita ja pennunhankkijan käsikirjoja. Mies lukee iltalampun valossa ja tekee muistiinpanoja kappaleiden sivuun. Hän lainaa myös kirjastosta erilaisia tietoteoksia sudensukuisista eläimistä ja etsii hakukoneelta uuden isännän selviytymisopasta ja aikuisena koiraperheeseen saapuvan abc-kirjaa. Turhaan. Hän tajuaa, että siinä kohtaa koirakirjallisuudessa on aukko. Ehkä hän, entinen vannoutunut kissaihminen, vielä jonain päivänä täyttää sen aukon, mene ja tiedä.

Mies soveltaa tunnollisesti kaikkea kuulemaansa ja lukemaansa. Kestää kuitenkin aikansa ennen kuin mies uskaltaa lähteä kahden terrierin kanssa yksin lenkille. Ja kun se päivä koittaa: miten talon murrosikäisiä tyttäriä huvittaakaan, miten miestä hermostuttaakaan ja miten naista jännittääkään – ja miten ylpeänä mies tuleekaan lenkiltä takaisin! Koirat eivät karanneet, kukaan ei purrut ketään, nuuhkittu on ja pissattu on ja kakattu on!

Nainen on ylpeä miehestä, entisestä vannoutuneesta kissaihmisestä. Ja talon koirat alkavat kuin alkavatkin vähitellen hyväksyä uuden jäsenen laumaan. Katselevat päivä päivältä suopeammin, tulevat jo hännät heiluen vastaan kun mies palaa keikalta, kääntävät yhä useammin vatsapuolen miehelle rapsutuksia varten, ja mikä parasta: tottelevat kun mies komentaa alas sohvalta tai sängyltä.

Mies on ottanut paikkansa laumassa. Uroskoira vielä joskus hiukan koettelee; murisee tai uhmaa kieltoja, mutta ennen pitkää sekin hyväksyy tilanteen. Taloon on tullut uusi isäntä.

Koettelemuksiakin taipaleelle toki tulee. Jokin koiratappelu, josta mies kumminkin selviää kunnialla, osaa jo turvallisesti erottaa kahnaavat koirat toisistaan. Karkaavan terrierin kiinniottaminenkaan ei ole helppoa, mutta mies muistaa neuvot ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan. Ja onnistuu. Voi miten mies on ylpeä. Ylpeä uudesta sisäisestä koiraherruudestaan.

Ja kuinka ollakaan, eräänä päivänä joku vastaantuleva koiranulkoiluttaja sanoo miehelle, että hän ja hänen taluttamansa koirat ovat aivan samannäköisiä. Mies katsoo koiria ja koirat miestä. Nyökkäävät toisilleen. Eikä kukaan loukkaannu kommentista.

> Ilmakoira Ilona
> Koiranelämää Kreetalla